Urheilu luonnossa – luonto urheilussa

Suomesta löytyy yli 30 000 liikuntapaikkaa ja liikuntaan soveltuvia ympäristöjä vieläkin enemmän. Liikunta- ja urheiluympäristömme ovat usein kulttuuriympäristöjä, missä luonto ja urheilu kohtaavat. Ympäristöjä, missä yhteisöt ovat käyttäneet hyödyksi luonnon elementtejä, maaperää ja ilmastoa.

Jotkin liikuntapaikat soveltuvat myös kilpaurheiluun, kuten Lahden Urheilukeskuksessa. Talviurheilun näkökulmasta luonto onkin ollut ensisijainen mahdollistaja Lahdessa. Hiihtopääkaupungin sydän Urheilukeskus sijaitsee ensimmäisellä Salpausselällä, reunamuodostumalla, joka syntyi mannerjäätikön reunaan eteen viimeisimmän jääkauden sulamisvaiheessa noin 12 000 vuotta sitten.

Näkymä Lahden hiihtostadionille Salpausselän kisoissa vuonna 1963. Jääkaudella muodostuneen supan pohja toimi Salpausselän ensimmäisen puisen hyppyrimäen alastulopaikkana
Näkymä Lahden hiihtostadionille Salpausselän kisoissa vuonna 1963. Jääkaudella muodostuneen supan pohja toimi Salpausselän ensimmäisen puisen hyppyrimäen alastulopaikkana. Kuva: Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Hiihtomuseon vihreä tallennus keskittyi taustottamaan luonnon ja urheilun saumatonta kokonaisuutta Lahdessa sekä kulttuuriympäristön kokemista liikkumisen kautta.

Salpausselkä kisapaikkana

Salpausselän reunamuodostelma oli suurin syy, miksi Hiihtostadion ja myöhemmin koko Urheilukeskus päätettiin alun perin rakentaa juuri Lahteen. Kun kilpahiihto siirtyi tasamaalta murtomaalle 1920-luvulla, tarvittiin Suomeenkin paikka, missä kilpailla vaihtuvissa maastoissa. Lahtea puolsivat hyvät kulkuyhteydet, ilmasto ja ennen kaikkea Salpausselän reunamuodostelman maaston korkeuserot. Aluetta onkin usein tituleerattu Suomen Holmenkolleniksi.

Ensimmäiset Salpausselän kisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1923. Salpausselän hiihtostadionin rakennetusta perinnöstä on sadan vuoden takaa säilynyt vain Lahden Hiihtoseuran vanha sauna. Alueen rakennusten ja rakenteiden sijoittelu on vuosien saatossa vaihdellut, mutta luonnon alkuperäiset jääkauden muovaamat elementit ovat edelleen kisareittien, mäkimontun ja stadionin perusta.

Lahden hiihtostadion mäkihyppääjän näkökulmasta Salpausselän kisoissa vuonna 1998
Lahden hiihtostadion mäkihyppääjän näkökulmasta Salpausselän kisoissa vuonna 1998. Kuva: Lahden museoiden kuvakokoelmat.

Salpausselkä liikunta- ja urheiluympäristönä

Kulttuuriympäristöt eivät muodostu pelkästään arkkitehtuurisesti merkittävistä rakennuksista. Liikunta- ja urheilupaikat ovat jokapäiväistä elinympäristöämme ja oleellinen osa rakennettua maisemaamme. Kulttuuriympäristöt vaikuttavat positiivisesti kansalaisten hyvinvointiin sekä viihtyvyyteen ja ne voidaan nähdä asuinalueilla vetovoimatekijänä. Lahdessa nämä tekijät kietoutuvat yhteen kilpailuperinteen ja arkiliikunnan yhdistymisellä.

Hiihtomuseon dokumentointityöryhmä kävi haastattelemassa vihreään tallennukseen liittyvässä nykykulttuurin dokumentoinnissa innokasta hiihtokansaa ensilumenladulla. Dokumentointi tehtiin touko- ja marraskuussa 2022. Ensilumenlatu on nimenä hieman harhaanjohtava, sillä vaikka se on talven ensimmäinen latu Salpausselällä, se on säilötyn lumen ansiosta myös talven viimeinen luminen paikka Lahdessa.

Kiireinen Jouni Rostila kertoi, että oli tullut nopealle lenkille työpäivän aikana. Hiihtämässä Rostila on käynyt aina kun on vain päässyt
Kiireinen Jouni Rostila kertoi, että oli tullut nopealle lenkille työpäivän aikana. Hiihtämässä Rostila on käynyt aina kun on vain päässyt. Kuva: Laura Häkkinen.

Toukokuussa kovaksi tampattu ensilumenlatu oli vielä hyvässä kunnossa hiihdellä. Dokumentointityöryhmä tapasi ladulla Päivi Salmitien, jolla on pitkä kokemus Salpausselällä liikkumisesta. Salmitien tutustutti paikkaan oma isä, jonka kanssa hän kävi hiihtämässä Salpausselällä 6-vuotiaasta lähtien. ”Silloin mä opin tuntemaan nämä ladut ja sen jälkeen tää on vaan ollu niin rakas paikka!” Salmitie kertoo.

Salmitie aloitti hiihtokauden tänä vuonna melko myöhään, vappuaattona, ja nyt kyseessä oli talven kolmas kerta hiihtämässä. ”Täällä on vaan niin taivaallisen puhdas ilma ja rauhallista ja kuitenkin niin lähellä kaupunkia. Latuja on joka tasoiselle ihmiselle. Ladut on näin toukokuun neljänteen päivään asti vielä hyvässä kunnossa.”

”Niin ei voi kun ihmetellä, että sadan kilsan päässä Helsingistä on tämmöset.” Päivi Salmitie ihmettelee. Vasemmassa kuvassa ensilumenlatu toukokuussa ja oikealla marraskuussa 2022. Kuva 1 Laura Häkkinen, kuva 2 Karoliina Redsven.
”Niin ei voi kun ihmetellä, että sadan kilsan päässä Helsingistä on tämmöset.” Päivi Salmitie ihmettelee. Vasemmassa kuvassa ensilumenlatu toukokuussa ja oikealla marraskuussa 2022. Kuva 1 Laura Häkkinen, kuva 2 Karoliina Redsven.

Salpausselän hiihtohurma

Ensilumenlatu avattiin jälleen marraskuussa. Latu avattiin jo pari päivää suunniteltua aiemmin johtuen puhtaasti hiihtoinnosta. Innokkaimmat sivakoitsijat eivät malttaneet pysyä pois uudelta ladulta. Kovimpia hiihto-Niiloja on jouduttu jopa hätyyttelemään pois latukoneiden alta. Dokumentointityöryhmä oli mukana tallentamassa tunnelmia virallisia avajaisia edeltävänä päivänä.

Jussi Auvinen oli jo laittamassa suksiaan naulaan parkkipaikalla, mutta ehätti kertoa kokemuksiaan Salpausselältä. Parasta Salpausselällä on Auvisen mielestä maisemat ja rauhallisuus. ”Harrastin nuorena hiihtoa, sitten oli 25 vuotta taukoa ja viime talvena aloin taas uudelleen. Tuore tuttavuus siis.” Auvinen kertoi. ”Tämä oli jo talven toinen kerta hiihtämässä täällä!”
Jussi Auvinen oli jo laittamassa suksiaan naulaan parkkipaikalla, mutta ehätti kertoa kokemuksiaan Salpausselältä. Parasta Salpausselällä on Auvisen mielestä maisemat ja rauhallisuus. ”Harrastin nuorena hiihtoa, sitten oli 25 vuotta taukoa ja viime talvena aloin taas uudelleen. Tuore tuttavuus siis.” Auvinen kertoi. ”Tämä oli jo talven toinen kerta hiihtämässä täällä!” Kuva: Karoliina Redsven.

Hiihtoharrastelijoiden lisäksi Hiihtomuseon dokumentoijat tapasivat ladun varressa entisen ammattihiihtäjän, nykyisen liikunta-alan yrittäjä Lari Lehtosen. Lehtonen kokee Salpausselän maastot tärkeänä osana niin omaa liikkumista kuin myös ammattinsa mahdollistajana. Parasta Salpausselän alueessa on Lehtosen mukaan sen sijainti; Salpausselkä on lähellä ihmisiä ja osa arkea.

Ladulla riitti hiihtäjiä marraskuisena perjantai-iltapäivänä
Ladulla riitti hiihtäjiä marraskuisena perjantai-iltapäivänä. Kuva: Karoliina Redsven.

Hiihtomuseo

Maailman hiihtopääkaupungissa Lahdessa pääset nauttimaan talvilomasta ympärivuoden. Hiihtomuseo kerää, tallentaa, esittelee ja tutkii talviurheiluun liittyvää perinnettä. Laskettele siis vauhdikkaan hiihtohistorian äärelle ja leiskauta Betonin nokalta tyylikäs telemark. Meillä on aina talvi!