Forum Marinum

Mobiili merellä -hanke

Forum Marinumin Mobiili merellä -hankkeen tarkoituksena oli yhtäältä kartoittaa omissa kokoelmissa olevia, kauppa-aluksissa käytettyjä mobiililaitteita, ja toisaalta selvittää, miten mobiililaitteita käytetään nykyään kauppamerenkulussa. Omissa kokoelmissa kauppa-aluksissa käytettyjä mobiililaitteita on hyvin vähän; sota-aluksissa käytettyjä laitteita hieman enemmän. Olennaista hankkeessa oli myös “mobiilin” määrittely merenkulun kontekstissa. Kun “mobiililla” viitataan yleisesti järjestelmiin tai niiden osiin, jotka hyödyntävät langatonta tiedonsiirtoa, päädyimme määritelmässä siihen, että mikä tahansa radioaaltoja tai satelliitteja hyväkseen käyttävä laite on merenkulun kontekstissa “mobiili”.

Mobiili merellä -hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä, joka ennen suunnitellun kenttätyön toteutusta selvitti keskeisen tutkimuskirjallisuuden ja artikkeleiden pohjalta, millaisia mobiililaitteita merellä käytetään nykyään ja millainen merkitys mobiililaitteilla ja langatonta tiedonsiirtoa käyttävillä järjestelmillä kauppa-aluksilla on. Selvitystyön pohjalta hän alkoi kirjoittaa TAKO Pooli 5:lle tarkoitettua raporttia, jonka hän viimeisteli, kun projektin kenttätyö oli toteutettu, ja sen tulokset olivat selvillä.

Hankkeen kenttätyö toteutettiin Tallink Silja Oy:n omistamalla M/S Sea Wind -rahtialuksella jokseenkin tasan vuorokauden kestäneellä reittimatkalla. Alus lähti Tukholmaa kohti 10.11. kello 20 Turun satamasta ja palasi takaisin 11.11.2014 kello 20. Laivatyyppi valikoitui sillä perusteella, että Forum Marinum halusi tallentaa nimenomaan rahtialuksella käytettyjä mobiileja laitteistoja. Lisäksi haluttiin tallentaa laitteita käyttävien henkilökohtaisia kokemuksia.

Museosta kentälle lähtivät projektityöntekijä ja kauppamerenkulun historiaan erikoistunut tutkija. Kenttätyössä kartoitettiin ja dokumentoitiin, miten Turun ja Tukholman välillä kulkevalla rahtialuksella hyödynnetään ja käytetään erilaisia mobiililaitteita ja miten laivan sisäinen ja ulkoinen viestintä toimii. Aluksella haastateltiin laivan henkilökuntaa, kuten laivan päällikköä, perämiehiä, konepäällikköä, ja dokumentoitiin komentosiltatyöskentelyä sekä aluksen lastausta Tukholmassa. Dokumentointi tehtiin kuvaamalla digitaalisesti still- ja liikkuvaa kuvaa. Laivan päällikön, perämiesten ja konepäällikön haastattelut tallennettiin digitaaliseen muotoon. Kenttätyön tulokset olivat erinomaisia ja museon saama palaute aluksella oli ilahduttavaa. Varustamo, Tallink Silja Oy, suhtautui kenttätyön toteuttamiseen suopeasti ja tarjosi kenttäryhmän ruokailut ja majoituksen aluksella.

Mobiili merellä -hankkeen yhteydessä projektityöntekijä perehtyi myös laivaradiosähköttäjän ammattiin, ammatin historiaan ja toteutti radiosähköttäjänä vuosina 1975–1986 toimineen henkilön haastattelun 3.11.2014. Haastattelu tallennettiin digitaalisesti ja arkistoitiin Forum Marinum -säätiön kokoelmiin. Tämä haastattelu toimi myös nk. pilottihaastatteluna. Sen avulla projektityöntekijä kartoitti, millaisia kysymyksiä entisille “radisteille” on mielekästä esittää, ja millaisia asioita haastatteluissa voi nousta esille. Projektityöntekijä kirjoitti haastattelun auki ja luonnosteli sen pohjalta kirjallisen kyselyn, joka julkaistaan vuoden 2015 alussa.

Navigointi tapahtuu aluksen komentosillalla. Radiosignaaleilla toimivan ARPA-tutkan ja siihen liitetyn gyrokompassin ohella komentosillalle tarkkaa reaaliaikaista alusliikennekuvaa antaa elektroninen merikartta (ECDIS). Merikartta näkyy keskimmäisessä näytössä ja tutkakuvat sen oikealla ja vasemmalla puolella olevissa näytöissä.
Navigointi tapahtuu aluksen komentosillalla. Radiosignaaleilla toimivan ARPA-tutkan ja siihen liitetyn gyrokompassin ohella komentosillalle tarkkaa reaaliaikaista alusliikennekuvaa antaa elektroninen merikartta (ECDIS). Merikartta näkyy keskimmäisessä näytössä ja tutkakuvat sen oikealla ja vasemmalla puolella olevissa näytöissä. Kuva: Pauli Kivistö, Forum-Marinum -säätiö.
Gyro- eli hyrräkompassi on yhteydessä tutkaan, joka hyödyntää kompassilta saamiaan positio- ja suuntatietoja.
Gyro- eli hyrräkompassi on yhteydessä tutkaan, joka hyödyntää kompassilta saamiaan positio- ja suuntatietoja. Kuva: Pauli Kivistö, Forum-Marinum -säätiö.
Laivan sisäinen viestintä sekä viestintä satamissa lastauksen aikana ahtausfirman ja varustamon henkilökunnan kanssa hoituu UHF17-radiopuhelimien välityksellä. UHF-taajuutta käyttävät radiopuhelimet ovat kevyitä, mukana kannettavia laitteita.
Laivan sisäinen viestintä sekä viestintä satamissa lastauksen aikana ahtausfirman ja varustamon henkilökunnan kanssa hoituu UHF17-radiopuhelimien välityksellä. UHF-taajuutta käyttävät radiopuhelimet ovat kevyitä, mukana kannettavia laitteita. Kuva: Pauli Kivistö, Forum-Marinum -säätiö.