Viikunoita ja lyijymönjää – Puutarha-arkeologiset tutkimukset Runebergin kodin pihapiirissä kesällä v. 2022
Kiinnostus herää Porvoon ja Runebergien tontin varhaisempaan kasvihistoriaan
Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) ja hänen kirjailijavaimonsa Fredrika Runebergin os. Tengströmin (1807–1879) museoidun kodin puutarha on harvinainen historiallinen kaupunkipuutarha maassamme. Runebergit asuivat talossa vuodesta 1852 alkaen vuoteen 1878. Puutarhaa on pyritty koko museoajan ylläpitämään mahdollisimman alkuperäisessä Runebergien aikaisessa asussaan. Puutarhan historiikin laati Ida Strömborg v. 1937. Hän oli Runebergien vuokralaisperheen tytär, joka asui talossa lähes koko ikänsä ja jatkoi isänsä jälkeen kotimuseon intendenttinä aina vuoteen 1952. Perimätietoa kohteesta on siten noin sadan vuoden ajalta talon asukkailta.
Runebergin kodin puutarhan historiaa on tutkittu perusteellisesti 2010-luvulla kohteen uuden hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vähitellen alettiin pohtia myös puutarha-arkeologisen tutkimuksen mahdollisuutta. Alueen aiempi kasvihistoria herätti kiinnostusta, sillä tontin historiaselvityksen perusteella alueella on sijainnut autiotontti 1600-luvulla. Tontti sijaitsi Porvoon kaupunkialueen ulkopuolella Ånäsin säterin mailla, kunnes vuonna 1764 tontti myytiin Porvoon kymnaasille lehtoreiden viljelypalstoiksi. (Allardt 1925, Saatsi Arkkitehdit Oy 2021). Kiinteistön tuoreen rakennushistoriallisen selvityksen kartta-analyysi osoitti myös, että tontin kohdalla oli ollut peräti viisi eri viljelypalstaa. Paikka rinteessä vain kivenheiton päässä Porvoonjoelta on varmasti vaikuttanut osaltaan alueen suosioon.
Porvoon kymnaasi oli tunnettu jo 1700-luvulla kasvitieteellisestä toiminnastaan. Runebergin kotimuseon puutarhassa kasvaa mustamarjaorapihlaja (Crataegus douglasii). Mustamarjaorapihlaja on alkuperältään pohjoisamerikkalainen kasvi, ja esiteltiin Eurooppaan/ Englantiin aikaisintaan 1820-luvulla. Perimätiedon mukaan se kasvoi puutarhassa jo ennen v. 1844–45, jolloin lehtori Daniel Lindh rakennutti kiinteistön. Voisiko perimätieto pitää paikkansa ja voisiko orapihlajan alkuperä olisi kymnaasin lehtoreiden ajoilta? Tuolloin kymnaasin yhteyteen suunniteltiin botaanista puutarhaa, ja sitä varten saatiin kasvimateriaalia Uppsalan kasvitieteellisestä puutarhasta. (Pettersson 1989, Saatsi Arkkitehdit Oy 2021)
Vuonna 2022 toteutettiin puutarha-arkeologinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, löytyykö arkeologisin menetelmin jäänteitä nykyistä puutarhaa edeltävistä käyttövaiheista ja voidaanko maanäytteitä analysoimalla paikan kasvitieteellistä historiaa selvittää tarkemmin.
Maatutkaus
Pihapiirissä tehtiin alkuun maatutkaus, jonka tarkoituksena oli selvittää onko puutarhassa maanalaisia rakenteita. Samalla saatiin tietoa myös pihakäytävien aikaisemmista sijainneista. Maatutkauksessa ei havaittu puutarhan alueella selkeitä rakenteita. (Uotila et al. 2022)
Viheliäinen juurimatto
Puutarhassa haluttiin rajoittaa rikkaruohojen kasvua asentamalla puutarhaan maatuvia juurimattoja 2000-luvun alussa. Erehdyksessä kasvualustaan päätyikin maatumattomia juurimattoja, joita on poistettu vuosien ajan. Loputkin haluttiin poistaa arkeologisten kaivausten yhteydessä. Mattojen alla olevasta maaperästä otettiin maanäytteitä. Maanäytteistä tehtiin makrofossiilianalyysi ja viljelykokeita. Viljelykokeilla selvitettiin, onko näytteissä itäviä siemeniä.
Kaivaukset
Puutarhassa toteutettiin arkeologiset kaivaukset, joissa tehtiin kolme neliömetrin kokoista koekuoppaa. Puutarhan maakerroksista löytyi tyypillistä historiallisen ajan esineistöä, kuten rikkoutuneita astianpaloja ja muuta poisheitettyä tavaraa. Ennen nykyistä jätehuoltoa oli yleistä, että jäte haudattiin maahan. Astianpalat olivat punasavikeramiikkaa, kivisavikeramiikkaa ja piiposliinia. Lasiaineisto oli ikkunalasia ja puristelasia. Maasta löytyi myös pieniä metalliesineitä ja eläinten luita. Lisäksi löytyi tuluspii, ja liitupiipun kopan paloja. Osa esineistä on ollut vain varakkaampien ihmisten saatavilla. (Uotila et al. 2022)
Aittarakennus
Ulkorakennuksen perustusten korjauksissa otettiin samaan aikaan arkeologisten tutkimusten kanssa pois lattialankkuja, jolloin tuli hyvä tilaisuus ottaa maanäytteitä myös lattian alta. Maasta löytyi nuorta ja arkisempaa esineistöä kuin puutarhasta. Erikoinen havainto oli metallipurkki, jolle tehtiin XRF-analyysi Turun museokeskuksessa. Siinä selvisi, että esine sisälsi ainetta, jossa oli korkea lyijypitoisuus. Kyse on todennäköisesti lyijymönjästä, jota on käytetty mm. kattojen ja veneiden suojaamisessa vedeltä. (Turun museokeskus/ Saarinen 2022)
Makrofossiilianalyysissä maanäytteestä havaittiin vadelman (Rubus idaeus) ja rikkakasvien siemeniä sekä kaksi viikunan (Ficus carica) siementä. Viikuna on tuontikasvi, joka on peräisin Välimereltä. (Lempiäinen-Avci 2022)
Tulokset
Maanäytteistä tehtiin makrofossiilianalyysi, jossa maanäytteestä erotettiin orgaaninen aines ja kasvijäänteet tutkittiin mikroskoopin avulla. Joukossa oli viljakasvien siemeniä, kuten kauraa (Avena sp.) ja ohraa (Hordeum vulgare). Nämä näytteet voivat olla 1700-luvulta tai sitä aikaisemmalta ajalta. Eniten näytteissä oli rikkakasvien siemeniä kuten esimerkiksi jauhosavikkaa (Chenopodium album), hukanputkea (Aethusa cynapium) ja poimulehteä (Alchemilla sp.). Paikalla on kasvanut myös koivua (Betula sp.), terttuseljaa (Sambucus racemosa) ja vadelmaa . Viikunan siemenet osoittivat, että kodissa oli nautittu tätä eksoottista tuontihedelmää. (Lempiäinen-Avci 2022)
Osa maanäytteistä oli viljelynäytteitä, jotka kylvettiin aluksi kasvilavoihin ja siirrettiin myöhemmin kasvipenkkiin. Tulokset olivat varsin vähäiset ja epäselvät.
Projektissa ei löytynyt tietoa mustamarjaorapihlajan historiasta eikä valtavaa siemenpankkia vanhoja harvinaisia puutarhakasveja. Myöskään ei löytynyt selkeitä maakerroksia, jotka olisivat kertoneet tontin historiasta. Syntyi kuitenkin hyvä käsitys siitä, mitä tietoa puutarhasta voi saada. Puutarhan maanäytteestä löydetyt vadelmansiemenet tulivat kohdasta, jonka vieressä Fredrikan vadelmapensaiden tiedetään sijainneen (Aaja Peura 2025 henkilökohtainen tiedonanto). Aikaisemmin tietoa konkreettisista jäänteistä puutarhassa ei ollut juuri lainkaan. Viljansiemenet kertovat viljelyhistoriasta ja rikkaruoholajeja analysoimalla voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä siitä, mitä paikalla on kasvanut. Esinelöydöt kertovat Runebergien taloudesta ja millaista astiastoa tai esineistöä on ollut käytössä. Lisäksi tulee muistaa, että tutkimuksissa kaivettiin pinta-alaltaan hyvin pieni otos puutarhasta. Siementen puuttuminen ei kerro suoraan kasvien puuttumisesta sillä maaperän olosuhteet vaikuttavat siementen säilymiseen ja myöhempi maankäyttö on voinut tuhota jälkiä aikaisemmasta maankäytöstä. Osaavien tutkijoiden käsissä saatu data voidaan jalostaa merkitykselliseksi tiedoksi. Pelkästään tutkimuksen teko vie puutarha-arkeologiaa eteenpäin myös sen kautta, että saadaan enemmän kokemusta ja havaintoja piha-alueiden maankäytöstä ja tutkimuspotentiaalista sekä menetelmistä.
J.L Runebergin kodin kotisivuilla on linkki Muuritutkimuksen tekemään 3D-malliin puutarhasta. Voit liikkua puutarhassa ja tutustua siellä kasvaviin kasveihin. Suora linkki malliin on myös tässä: