Kohti vihreämpää energiantuotantoa

Kohti vihreämpää energiantuotantoa-nykydokumentointi tallensi Suomessa käynnissä olevaa energiantuotannon siirtymää kohti ympäristöystävällisempiä energiantuotantomuotoja. Tekniikan museo teki tallennuksen vuosien 2023-2024 aikana, mutta osa sen yhteydessä tallennetuista valokuvista on tätä vanhempia. Tallennuksessa oli mukana eri puolelta Suomea viisi esimerkkikohdetta uusiutuvista energiantuotantomuodoista, kuten tuulivoimasta, aurinkoenergiasta ja aaltoenergiasta. Tallennuksessa on esimerkkejä uuden teknologian kehitystyöstä, uusien voimaloiden massiivisista rakennushankkeista sekä jo toteutuneista uusiutuvan energian voimaloista. Kävimme myös dokumentoimassa paikkaa, jolle tullaan rakentamaan vihreän vedyn tuotantolaitos.

Tekniikan museon henkilökuntaa tekemässä tallennusta toukokuussa 2024. Kuva: Antti Salminen. CC BY-NC.

Nykydokumentointi toteutettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pääasiassa valokuvaamalla ja esinelahjoituksien kautta. Tallennuksen osana haastattelimme Aalto yliopiston professoria Peter Lundia, jonka kanssa oli kiinnostava keskustelu energiantuotannon muutoksesta, ja siitä kuinka muutos on monimutkaista ja vaatii monien osasten paikalleen loksahtamista. Muutoksen edistymiseen vaikuttavat uuden tekniikan kehittämisen lisäksi mm. talous ja investoinnit, yritysten liiketoimintamallien muutos, politiikka, päätöksenteko ja lainsäädäntö, geopoliittiset, eettiset ja sosiaaliset kysymykset. Uusiutuvien energiantuotantomuotojen kuten tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi täytyy kehittää energian varastointia, jonka kannalta kiinnostavia ovat tällä hetkellä vetyteknologia sekä akkujen kehittäminen vähemmän kriittisistä raaka-aineista.

Suomessa nopeimmin kasvava energian tuotantomuoto on tuulivoima. Kuva on otettu Niinimäen tuulipuiston rakennustyömaalta lokakuussa 2023. Niinimäen tuulipuistohankkeessa rakennetaan Itä-Suomeen Pieksämäelle tuulipuistoa, johon tulee yhteensä 22 tuulivoimalaa. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista on rakennettu Länsi-Suomeen. Tuulivoiman rakentamisessa Itä-Suomeen on haasteena mm. Puolustusvoimien aluevalvonnan sujuvuus. Kuva: Jussi Jurmu. CC BY-NC.
Niinimäen tuulivoimapuiston louhos syyskuussa 2023. Kuva: Jarkko Anttila. CC BY-NC.
Tuulipuistot tuovat muutoksia alueille, joihin niitä rakennetaan. Esimerkiksi maisema muuttuu ja paikallisten näkemykset on tärkeää kuulla. Kuvassa Anolan infokeskus, jossa Niinimäen tuulipuistohankkeesta on kerrottu lähialueen ihmisille. Kuva: Peter Hartwig. 5.10.2023. CC BY-NC.
Toinen keskeinen uusiutuvan energian tuotantomuoto on aurinkoenergia. Kuvassa Seinäjoen Nurmossa sijaitseva Atrian Aurinko, joka oli edelläkävijä ja pitkän aikaan Suomen suurin aurinkovoimala. Kuva: Timo Aalto. 4.9.2018. CC BY-NC.
Atrian Auringon aurinkopaneeleita. Kuva: Ville Vairinen. 6.9.2017. CC BY-NC.
Kalajoelle valmistui vuonna 2023 Suomen ensimmäinen aurinko-tuuli-hybridipuisto Juurakko. Puisto tuottaa sekä aurinko- että tuulienergiaa. Nämä kaksi eri energiantuotantomuotoa hyödyntävät samaa sähköliittymää. Hankkeessa kehitettiin myös sähkönvarastointia suuressa mittakaavassa sekä kaksipuoleisten aurinkopaneelien testausta teollisessa sähköntuotannossa. Kuva: Markus Pentikäinen. 23.5.2023. CC BY-NC.
Uudenlainen teknologia vaatii suuria investointeja ja vuosien kehitystyötä. AW-Energy Oy on suomalainen yhtiö, joka kehittää aaltoenergiaa. Kuvassa heidän kehittämän Waveroller-teknologian testaustila Vantaalla helmikuussa 2022. Kuva: Christopher Ridgewell. CC BY-NC.
AW-Energy Oy:n kehittämä Waveroller -laitteisto Portugalin Praia da Almagreirassa meriolosuhteissa marraskuussa 2019. Waverollereita käytetään merenpohjassa lähellä rantaa. Laitteet asennetaan sijaitsemaan kokonaan tai lähes kokonaan meren pinnan alle. Aaltoliike liikuttaa laitteen siipilevyä. Kuva: Hugo Alves. CC BY-NC.
Nykydokumentoinnin yhteydessä tallennettiin AW-Energy Oy:n Waveroller-legopienoismalli Tekniikan museon kokoelmiin. Kuva: Taru Tervo. CC BY-NC.
Helen on tehnyt päätöksen rakentaa Vuosaareen vihreän vedyn tuotantolaitoksen. Tekniikan museo kävi dokumentoimassa sen tulevaa sijaintipaikkaa toukokuussa 2024. Kuva: Riku Kärkkäinen. CC BY-NC.
Tekniikan museon henkilökuntaa toteuttamassa tallennusta toukokuussa 2024. Kuva: Riku Kärkkäinen. CC BY-NC.