City-saamelaiset

Saamelaiset ovat Suomen ja pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. Arviot saamelaisten määrästä vaihtelevat 50 000:n ja 100 000:n välillä määrittelytavasta riippuen. Suomen saamelaisista noin 3000 puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään. Nykyään huomattava osa Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaismuseo Siidan haastattelemilla nuorilla on saamelainen sukutausta, mutta he asuvat eri puolella Suomea kaupungeissa. Videolla nuoret pohtivat omaa identiteettiään kahden kulttuurin välissä.

Rullalauta -Tikari Hateboards Kadja-Nilla (SÁ2335:1). 2000-luvulle tultaessa moni nuori on löytänyt uudelleen saamelaiset juurensa. Saamelainen Arsi Keva tuo esiin omia mielikuviaan ja tuntemuksiaan saamelaisuudesta suunnittelemassa rullalaudassaan ja siten nostaa esiin kokemuksen omasta tuntemattomasta taustasta. (SÁ2335:1)
Termosmuki - (SÁ2335:3). Inarinsaamen kielen ja inarinsaamelaisen kulttuurin elpyminen on ollut saamelaisen historian yksi suurimmista menestystarinoista. Osa saamen kielen näkyväksi tekemistä ovat myös uudet tuotteet, joissa on painatuksena inarinsaamekielinen teksti.
T-paita (SÁ2335:5). Sáárnu kääntyy suomeksi puhu. Inarinsaame on haluttu nostaa muiden kielten tasolle sille usein tarjotusta kuolevan kielen lokerosta, kieleksi, joka elää ja jota voidaan käyttää kaikissa yhteyksissä, vaikka t-paita-printtinä. Toisaalta tuotteilla halutaan kannustaa kielen käyttöön ja rohkaista puhumaan inarinsaameksi kaikkialla.
iPhone-kotelo (SÁ2335:7). Monet saamelaiset elävät nykyään hyvin länsimaista elämää ja esineellinen kulttuuri on pitkälti samanlaista kuin muillakin suomalaisilla. Kuitenkin saamelaisuus maustaa kaikkea elämää, se voi olla vain kieli, jota käytetään, mutta myös koristekuvio tai ornamentti, viittaus kulttuuriin. (SÁ2335:3b)
Njálfáhta (SÁ2336:1). Njálfáhta on saamelaisnaisen hartiasuojus. Njálfáhtat katosivat arkikäytöstä 1900-luvulle tultaessa ja sen korvasivat mm. erilaiset villahuivit. 2000-luvulla tarve saamelaisuutta ilmentäville, helposti puettaville pukineille on kasvanut ja tämä jo kadonnut saamelainen perinteinen vaate on uudelleen herätetty eloon.
Tupsut (SÁ2336:2). Saamelaisten kenkien pauloissa käytettävien tupsujen koko on kasvanut 1990-luvulta lähtien erityisesti nuorilla ihmisillä ja niiden muotoon, väreihin ja langan laatuun on panostettu. Nämä tupsut ovat tyypilliset nuoren ihmisen tupsut, pyöreät muodoltaan ja kooltaan melko isot.
Kolttasaamelainen naisten talvipäähine (SÁ2336:3). Talvipäähine edustaa saamelaista vähemmistöä, kolttasaamelaista käsityöperinnettä, jonka säilyminen on ollut pitkään uhattuna. Viime vuosina erityisesti nuoret ovat jälleen kiinnostuneet omasta kulttuuristaan ja ovat alkaneet uudelleen tehdä perinteisiä käsitöitä. Tämä päähine on nuoren saamelaisen suunnittelema ja valmistama ja sen malli hieman perinteisestä poikkeava.
Enontekiön mallinen kilinnahkalakki (SÁ2336:4). 2000-luvulla yleissaamelaiseen muotiin tullut lakkityyppi, joka perustuu perinteiseen malliin. Lakissa on 2000—luvulla muotiin nousseet sahalaita-koristeet ja hopealangoilla koristettuja koristenauhoja sekä saumojen tupsuissa että kasvojen ympärillä.